KARTTAPLOTTERIN VALINTA

Kuva 1. Plotterin mukana toimitetaan asennusjalka

Uutta karttaplotteria valitessa voi tarjonnan paljous päästä yllättämään helposti. Osto-oppaamme käsittelee yleisimpiä kohtia, jotka vaikuttavat laitteen valintaan ja kannattaa ottaa huomioon. Myös uudet termit ja erilaiset lyhenteet voivat säikäyttää. Siksi selvennämme myös niitä tässä oppaassa.

Stand alone vai monitoimilaite

Ensimmäinen asia, jota kannattaa pohtia laitetta valitessa on laitteen käyttökohteet. Onko laitteen ja vedenpinnan välissä mahdollisesti moottorivene, purjevene, kumivene, saunalautta vai jotain muuta. Entä tuleeko laite toimimaan pelkästään karttaplotterina vai pitääkö siinä olla muitakin omanaisuuksia. Nykyään elektroniikkavalmistajat puhuvat jo mieluummin monitoiminäytöistä kuin karttaplottereista. Tämä johtuu siitä, että laitteisiin on mahdollista kytkeä lähes mitä vene-elektroniikkaa tahansa ja hallita sitä plotterin näytön kautta. Yleisimpiä plotteriin liitettäviä laitteita ovat kaikuluotaimet, autopilotit, tutkat, AIS ja erilaiset mittaristot (tuuli, loki). Saa laitteisiin halutessaan liitettyä vaikka Fusion-venesoittimen tai katseltua lempi Netflix-sarjoja. Mitäpä sitä muutakaan veneellä ollessa tekisi.

Lähes kaikki plotterivalmistajat tekevät ns. kevyempiä sarjoja sekä monipuolisempia laitesarjoja. Esimerkkinä käytettäköön vaikka Garminia, jolla monipuolisemman, nopeamman ja paremmalla näytöllä varustetun laitesarjan nimi on GPSMAP. Köykäisempää, edullisempaa ja enemmän myytyä sarjaa Garminilla edustaa ECHOMAP-sarja. Vastaavat sarjat toisella suurella valmistajalla Raymarinella ovat AXIOM+ ja Element. Lowrance taas on nimennyt sarjansa HDS-live, Elite FS ja Hook Reveal nimisiksi.

Lisälaitteet kytketään näyttöihin verkon välityksellä. Verkon rakentaminen aloitetaan yleensä aloituspakkauksella. Tutkille ja kaikuantureille on omat liittimet näyttöjen takana, joten niiden liittäminen ei vaadi erillistä verkkoa.

Raymarine kutsuu omilla liittimillä varustettua NMEA2000 verkkoaan STNG-verkoksi, joskin uusimmissa laitteissa on jo onneksi yleismallinen NMEA2000 liitin.  Garminilla ja Lowrancella on verkosta käytössä yleisnimike NMEA2000.

Kuva 2. Plotterin näyttö on jaettavissa eri näkymien kesken

Kaikuluotaimella vai ilman

Tämä aihe sivuaa edellistä, mutta käsitellään omana osiona johtuen siitä, että montaa laitetta myydään kahtena eri versiona; kaikuluotaimella ja ilman. Muuten nämä laitteet ovat täysin vastaavia keskenään.

On hyvä ottaa huomioon, että yleensä laitteissa, joissa sanotaan olevan kaikuluotain, ei ole mukana kaikuanturia. Tämä taas johtuu siitä, että kaikuanturi valitaan veneen ja kaikutarpeen mukaan, eikä sitä siksi ole helppo tarjota pakettina. Kyseessä on siis optio kaikuluotaimelle. Harvoja poikkeuksia näistä on Raymarinen laitesarja nimeltään Dragonfly. Sen mukana toimitetaan aina peräpeilianturi.

Kuva 3. Garmin Ultra-laitteessa on sekä kosketusnäyttö että näppäimet

Kosketusnäyttö vai näppäimet

Yleisimmät kysymykset uuden karttaplotterin ostajilla liittyy laitteen näyttöön; näytön näkyvyys kirkkaassa auringonpaisteessa ja kosketusnäytön toimivuus märillä sormilla tai sateessa. Näkyvyyteen liittyvät kysymykset ovat perua ajalta, jolloin laitteiden näytöistä ei todella meinannut nähdä mitään auringon paistaessa. Sama ongelma on edelleen nykyisissä puhelimissa ja tableteissa.

Nykyisissä karttaplottereissa näytöt ovat kehittyneet hurjasti ja ne todella näkyvät myös ulkona. Ledien yleistyttyä on niitä alettu käyttää myös karttaplottereiden näytöissä. Niiden avulla näyttö saadaan hyvin kirkkaaksi pienellä virrankulutuksella. Pintamateriaaleja ja herkkyyttä on taas muokattu niin että laitteet eivät enää luule sadepisaroita tai veden roiskeita käyttäjän kosketukseksi.

Valitako sitten kosketusnäyttö, näppäimillä hallittava laite vai jotain siltä väliltä. Kosketusnäyttöjen määrä on lisääntynyt valikoimissa hurjasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Pelkillä näppäimillä hallittavat laitteet ovat jo vähemmistöä nykyään. Kosketusnäytön etuja ovat nopea kartan selailu, nopea reitin valmistaminen, näytön muokattavuus sekä tuttu käyttötapa joka päivä käytetyistä puhelimista ja tableteista. Näppäimien etu tulee esiin, jos laitetta pitää käyttää hanskat kädessä tai likaisilla käsillä. Myös suurissa nopeuksissa aallokossa ajettaessa on näppäimiin helpompi osua kuin kosketusnäytön oikeaan kohtaan. Valikoimissa on myös laitteita, joissa on kosketusnäytön lisäksi muutama näppäin tai lisävarusteena myytävää näppäimistöä.

Kuva 4. Plotterin sijoittelua on hyvä suunnitella ennen hankintaa

Koko

Koko on usein valintaa rajoittava tekijä. Laitesarjoista löytyy useita eri näyttökokoja samasta laitteesta. Laitetta valitessa onkin jo hyvä selvittää, mihin kohtaan venettä plotteri sijoitetaan. Liian pienestä näytöstä tihrustaminen on vaikeaa ja jopa ärsyttävää. Liian suuri näyttö voi taas peittää liikaa näkyvyyttä tai estää muiden laitteiden sijoittelun haluttuihin paikkoihin. Jos plotteri uppoasennetaan, niin on hyvä tarkistaa, että se mahtuu paikoilleen myös syvyyssuunnassa. Jalan kanssa asennettaessa taas näyttö nousee yleensä muutaman sentin ylemmäs asennuspinnasta laitteen omaan korkeuteen verrattuna.

Näyttöjen koot alkavat usein 4” tuumasta ja jatkuvat aina 16” tuumaan saakka. Isompiakin näyttöjä on saatavilla tilauksesta. Nykyään yleisimmin myytävät karttaplotterit ovat 9” näytöllä varustettuja. Valmistajien sivuilta on yleensä saatavilla (tulostettavissa) kaikkien laitteiden asennussapluunat, joiden avulla ainakin paikkaa voi mallailla omassa veneessä.

Kuva 5. Garmin Bluechart -karttajako

Kartta

Karttaplotterit myydään pääsääntöisesti merkistä riippumatta ilman karttaa. Tämä johtuu siitä, että kartta-alueet on jaettu useisiin alueisiin ja ostajan pitää valita kartta alueelta, jossa hän veneettään käyttää. Laitteet lukevat yleensä useampia eri merkkisiä karttoja. Eniten myytyjä karttoja ovat Navionics, BlueChart ja C-map. Uutena markkinoille on tullut Raymarinen oma kartta nimeltään Lighthouse.

Garmin plotterit käyttää ainoastaan omaa Bluechart -karttaa. Siitä on saatavilla perus Bluechart G3 versiota sekä Bluechart G3 Vision -versiota. Erona näiden välillä on ominaisuudet jotka löytyvät vain Vision kartoista: tarkat satelliittikuvat, 3D-näkymät ja ilmakuvat.

Raymarine karttaplottereihin sopivat niin Navionics, C-map kuin Lighthouse-kartat.

Navicon valmistamiin Lowrance, Simrad ja B&G -laitteisiin menee Navionics ja C-map -kartat.

Muuta

Usein kysyttyihin kysymyksiin kuuluu myös tieto vedenpitävyydestä. Laitteiden yleisin vesitiiviysluokka on IPX7. Tämä tarkoittaa sitä että laitteet voidaan hyvin asentaa myös avoveneisiin, sillä ne kestävät roiskeet ja sadeveden.

GPS-antennin avulla laite osaa sijoittaa sijainnin kartalle. Kaikissa karttaplottereissa on nykyään sisäinen antennin, joka riittää useimmiten. Laitteisiin saa kuitenkin erillistä GPS-antennia, jos laite sijoitetaan esimerkiksi metalliveneeseen tai upotetaan paksusta metallista valmistettuun pulpettiin eikä laite löydä enää sijaintia.

Asennus upotuksena vai jalalla. Lähes kaikissa malleissa tulee tällä hetkellä asennusjalka mukana. Valmistajasta riippuen se on joko mallia pika tai vähemmän pika. Nämä näkyvät usein myyntikuvissa. Useimmat plotterimallit saa myös upotettua ilman erikseen ostettavia lisävarusteita. Näytönsuoja on mukana mallista riippuen.

Tutustu karttaplottereiden valikoimaan

Merkeittäin
Raymarine -plotterit
Garmin -plotterit
Lowrance -plotterit

Näytön koon mukaan
7” näytöt
9” näytöt
12” näytöt

Kaikuluotaimen option mukaan
Kaikuluotaimella
Ilman kaikuluotainta